Euroopan edistettävä jakamistaloutta rakennusteollisuudessa

Teollisuuden näkökulmasta jakamistalous on yksinkertaisuudessaan mullistava ilmiö. Kun yritykset alkavat jakaa fyysisiä resursseja, ne stimuloivat toisiaan muuttamaan liike-toimintaansa jakamistalouden periaatteiden mukaiseksi. Koko Euroopalla, erityisesti eu-rooppalaisella rakennusteollisuudella, on mahdollisuus nousta johtavaan asemaan kes-tävän taloudellisen kehityksen alalla.

Poliittisilla päätöksillä voidaan raivata tietä jakamistaloudelle, joka on yrityslähtöistä, tehokasta ja kestävän kehityksen kannalta ratkaisevan tärkeää. Joulukuussa 2015 Euroopan komissio hyväksyi kunnianhimoisen kiertotalouspaketin, jonka tarkoituksena on edistää Euroopan siirtymistä kiertotalouteen. Tervetullut hanke tukee maailmanlaajuista kilpailukykyä ja kestävää talouskasvua sekä luo uusia työpaikkoja. Kiertotalous on kuitenkin vain osaratkaisu, joka auttaa EU:ta saavuttamaan kestävyystavoitteensa.

Jos haluamme turvata aidosti kestävän kehityksen, EU:n pitää ottaa huomioon resurssitehokkuus tuotteiden käyttövaiheessa. Tehokkaalla jakamisella on myönteisiä ympäristövaikutuksia tuotteiden koko elinkaaren ajan: luonnonvarojen hankinnasta valmistukseen, kuljetukseen, käyttöön ja lopuksi jätteiden hallintaan asti.

Euroopan komission mukaan EU:ssa syntyy nykyisin vuosittain noin kolme miljardia tonnia jätettä, josta 90 miljoonaa tonnia on ongelmajätettä. Rakennus- ja purkujäte on yksi raskaimmista ja mittavimmista EU:n alueella muodostuvista jätevirroista, ja sen osuus kaikesta syntyvästä jätteestä on keskimäärin 30 prosent-tia. Meidän on pakko siirtyä perinteisestä take-make-waste-tuotantomallista kohti järjestelmää, joka on so-pusoinnussa luonnonvarojen ja koko planeetan kanssa.

Muutoksen onnistumiseksi rakennusalan on oivallettava jakamistalouden hyödyt ja integroitava ne osaksi liiketoimintamalliaan. Lisäksi EU:n on laadittava ja pantava täytäntöön selkeät ohjeet ja rajat konseptin mää-rittelylle sekä käynnistettävä tehokkaita poliittisia hankkeita, jotka edistävät fyysisten resurssien hyödyntä-mistä omistamisen sijaan.

Jakamistalous, johon tässä artikkelissa viitataan, määritellään ”B2B-liiketoimintamalliksi, joka mahdollistaa fyysisten resurssien tarpeenmukaisen käytön ja siten parantaa niiden hyödyntämisastetta”. Täydellisesti hyödynnetty – eli jatkuvassa käytössä oleva – tuote on joka suhteessa kestävämpi kuin sellainen, joka on pitkiä aikoja käyttämättä. Käytännössä konseptin ulkopuolelle jää alustataloutena tunnettu ilmiö, yrityksiltä kuluttajille (B2C) suuntautuva jakamistalousmalli, jossa vastuu on enemmän yksilöillä. Alustataloudesta voi-daan mainita esimerkkinä BlaBlaCar-kimppakyytipalvelu, kun taas B2B-jakamistalous sisältää esimerkiksi vuokrausyrityksiä, jotka investoivat tiettyyn kalustoon ja tarjoavat sitä muille jaettuun käyttöön.

Rajaamalla konsepti B2B-jakamiseen huomio voidaan kohdistaa jakamistoimintaan, joka auttaa parantamaan yritysten välisen liiketoiminnan resurssitehokkuutta ja pienentämään sen ympäristövaikutuksia. Konseptiin sisältyy resurssien vuokraaminen tuotantoon, esimerkkeinä rakennuskoneet ja -materiaalit sekä muut raskaat koneet, joiden ympäristövaikutukset ovat merkittävät. B2B-jakamisen markkinointi ja edistäminen on erittäin tärkeää Euroopan rakennusteollisuuden ympäristövaikutusten pienentämiseksi.

Vuonna 2017 Euroopan vuokrausmarkkinat kasvoivat 3,1 prosenttia, ja vuonna 2018 niiden arvioidaan kas-vavan 2,5 prosenttia. Vuokraustoiminta kasvaa vain hieman nopeammin kuin talous yleensä, eli aivan liian hitaasti, jotta jakamistaloudella voisi olla merkittävä vaikutus rakennusalalla.

B2B-jakamisen tärkein ympäristöhyöty on se, että täydellisesti hyödynnetty – eli jatkuvassa käytössä oleva – tuote on joka suhteessa kestävämpi kuin sellainen, joka on pitkiä aikoja käyttämättä. Jätehuollon osalta vuokrauskumppanit voivat auttaa rakennusyhtiöitä vähentämään ja kierrättämään jätettä, huolehtia käyt-töikänsä päähän tulleista laitteista ja omalla toiminnallaan edistää entistä kestävämpien, kierrätettävien lait-teiden tuotantoa.

Eurooppalaiset rakennusyhtiöt ovat entistä tietoisempia jätteiden keruun, lajittelun ja kierrätyksen ympäristö- ja taloushyödyistä, vaikka monissa yhtiöissä tällainen toiminta ei ole vielä päässyt kunnolla vauhtiin. Tärkein-tä on kuitenkin jätteen kokonaismäärän pienentäminen sekä sekajätteen vähentäminen ja hallinta. Lisäksi jopa 20 prosenttia rakennustyömaiden jätteestä saattaa olla peräisin ”väliaikaisista rakennelmista”, jotka voitaisiin ainakin osittain korvata vuokrattavilla ratkaisuilla.

Johtamalla muutosta ja tukemalla B2B-resurssien jakamisen talous- ja ympäristöhyötyjä EU voi tarjota kan-salaisille ja yrityksille parempia kannustimia, edistää resurssien käyttöä omistamisen sijaan ja realisoida fyysisten resurssien tehokkaampaan jakamiseen liittyvät taloudelliset hyödyt.

Anders Collman, Senior advisor, aiemmin VP Sustainability, Gramo-konserni

Lin Lerpold, Associate Professor, Tukholman kauppakorkeakoulu

Mattias Goldmann, CEO, vihreä ja liberaali ajatushautomo Fores

Per Löfgren, Director of Sustainability, Head of Environmental Affairs, JM AB

Uutiset